Tällä hetkellä OK:n tontilla ovat viikottain käynnissä Somedi-hankkeen Oppimisen uusi suunta -luentosarja sekä kevään Studia Generalia -luennot, aiheenaan taiteiden kohtaaminen (pfd), luennoijina mm. Miina Äkkijyrkkä, Peter von Bagh ja Yrjö Sotamaa. Luentoja voi seurata torstai-iltaisin n. 17-19 aikoihin, varmista tarkemmat ajat ohjelmista.
Kevään ohjelmaan kuuluu näillä näkymin myös joitain lähetyksiä sulautuvan oppimisen seminaarista, ainakin salin 13 iltapäivän ohjelma, joka käsittelee monilta osin Second lifea. Tähän tullee myös kaksisuuntainen osallistumismahdollisuus, ja osa esityksistäkin pidetään SL:n puolelta.
Tulossa voi olla myös jotain muutakin, aikataulua ja ohjelmaa tältä osin tarkennellaan ajan edetessä. Ja onhan Second lifessä toki paljon muutakin toimintaa kuin ok:n tontti; EduFinland II:lla puhutaan eri kieliä eri iltoina, tktl:n tontilla opetellaan käyttöliitymiä, Päijät-Hämeen Eduislandilla virtuaaliyrittäjyyttä, jne. Parhaiten tietoa tapahtumista saa toisen maailman sisällä, mutta yritämme myös saada webitiedotusta jotenkin kehittymään.
Mutta sitten siihen hetkeen, kun maailma katosi...
Tänä helmikuun viidentenä päivänä, vuonna 2009, juuri Studia generalia ja Somedi-luentojen ollessa lopuillaan, päätti Linden Lab ajaa serveripäivityksen sektoreittain koko toiseen maailmaan, ja näinollen kaikille EduFinlandilla olijoille tuli tieto, että saari on uudelleenkäynnistyvä viiden minuutin sisällä.
Koska luennot olivat juuri päättymässä, ja aplodit jo annettu, lennähdin saaria erottavan joen yli Joensuun saarelle, ensimmäiselle suomalaiselle Second lifen opetussaarelle, jossa huomasin sen olevan jo päivitetty (ruudun alareunaan tuli tiedote, että tämä saari ajaa eri softaa kuin äsköinen). Jäin siis rannalle seisomaan ja laskemaan sekunteja, ja katsoin kun muu saaristo, ensin EduFinland ja sitten EduFinland II, Päijät-Häme ja OPH, katosivat näkyvistä ja tilalle jäi vain meren allot ja kohina (ihan kuin sekin olisi voimistunut).
 |  |
En älynyt kääntää maailmaa yövalaistukseen, mutta hieno fiilis oli noinkin. Seisoskelin puolikkaalla laiturilla aikani, ja maailma heräsi taas - ensin tuli manner ja ruoho, sitten siihen alkoi nousta puita, rakennuksia ja yksityiskohtia. Kohta pääsinkin kävelemään ehjää siltaa takaisin EduFinlandille, joka oli raikas kuin sateen jäljiltä; viime aikoina saarta jo vaivannut lagi (eli hitaus) oli kadonnut ja kaikki toimi nopeasti ja vaivattomasti.
Eli sellainen jännä päivä. Oli vähän Stephen King -vivahteinen fiilis, Langolieeritkö se tuontapaisesta maailmasta kertoi... Ja kun muut joko loggasivat ulos tai jäivät saarelle ja katosivat sen mukana... No, eipä kauaa tarvinut uudesti syntyneessä maailmassa kävellä, kun paikalle pelmahti jo uutta juttuseuraa. Mutta täytyy vain sanoa, että aika jännä juttu, tämä toinen maailma.
5 kommenttia:
Oli muuten koskettava tarina tuo kun maailma katosi.
Aloitan ensi viikolla SL opiskelun ja että tuollaistakin voi kokea ja vielä ottaa kuvan siitä..
Hei, kiitoksia kommentista. Toivottavasti SL:n opiskelu on sujunut mukavasti. Kaikkea jännää siellä tosiaan voi vastaan tulla :)
Wow mikä stoori, olis kelvannut seisoskella siellä laiturilla. Ja nyttemmin blogisi seuraajaksi :)
Lahdessa syntyneenä ja nuoruutensa viettäneenä tuo "puolivalmiin" maailman kuva, jossa seisot laiturilla ja jossain järven takana häämöttää Lahden hyppyrimäet ja radiomastot, näytti paljon todellisemmalta kuin se hetken päästä päivittynyt maailma. Voisin melkein väittää, että Sammy Breiz seisoo siinä Mukkulan uimarannan laiturilla ja ihastelee Vesijärven yli aukeavaa näkymää kohti Lahden kaupungin keskustaa. Tuli meinaa pikkupoikana sen verran monta kertaa siellä rannalla käytyä, että jotenkin näkymä syöpynyt verkkokalvoille.
Mukavan avara fiilis oli kyllä sillä hetkellä kun tuo yllättävä järvi kasvoi EduFinland-saariston keskelle. Hauska juttu, että virtuaalimaailman virhetilanne voikin muistuttaa reaalimaailmaa :D
Lähetä kommentti